Turhamaisuus iskee

Viimeviikolla uusitut fendereiden köydet olivat kyllä näyttävät, mutta niiden punainen väri ei sittenkään miellyttänyt.  Tänään kävin vaihtamassa ne valkoisiin ja paljon paremmalta näyttää nyt.

Viikonloppu lomailtiin

Lähdimme lauantai-aamulla Eckerö Linesin Finlandialla kohti Tallinnaa, joten veneen kevätlaittamisiin tuli pakolllinen paussi . Lähdimme vaimon kanssa kahdestaan matkalle ja lapset jätettiin tällä kertaa kotiin. Loma oli paikallaan ja oli mukavaa tutkia Tallinnan vanhaa kaupunkia kahdestaan. Lauantaina aurinkokin paistoi niin mahtavasti. Olimme yötä vanhassa kaupungissa,  Meriton Old Town Garden hotellissa. Se on persoonallinen pikkuhotelli, mikä on restauroitu hotelliksi. Meritonin restauroinnissa on jätetty hienosti vanhaa pintaa jäljelle. Voin suositella.

Menomatkalla oli lähes tyyni, aurinkoinen keli.

Meriton Old Town Garden Hotel

Satamassa bongattua 2

Olihan siellä satamassa ihan mukavaakin tapahtunut - ensimmäinen purjevene oli saatu laskettua vesille.  Meidän tarvitsee vielä kärvistellä kaksi viikkoa ennenkuin on yhteislaskun aika.

Satamassa bongattua 1

Veneen kevätkunnostustöiden lomassa tuli huomattua muutama vahinkokin. A-laiturin moottoripaatti oli uponnut ja kova tuuli oli samaisessa laiturissa saanut rikottua kaksi kävelyaisaa. Toinen kelluskeli tämän uponneen veneen takana ja toinen oli vielä kiinni toisesta kiinnityskohdastaan laiturissa. Soittelin kaupungin satamahuoltovastaavalle, mitä oli tapahtunut ja kai sieltä suunnasta sitten jotain alkaa tapahtumaan.

Kevätkunnostusta

Tänään kävin veneellämme pikaisesti - vain 3 tuntia veneellä... Talvella huomasin veneen WC:stä,  yhdestä kohdasta, sisäverhoilun roikkuvan ja nyt kävin liimaamassa sen. Aika tehokkaat höyryt tuollaisesta kontaktiliimassa tulee ja varsinkin, kun sitä levittelee suht`koht pienessä tilassa. Kannella pesin muutaman tumman kohdan Starbriten "Karhean kannen pesu" aineella ja sehän tuntui todella toimivan. Fenderit saivat uudet kiinnitysköydet kun vanhat alkoivat olla jo melko kuluneita. Olikohan nuo punaiset köydet hyvä valinta? Kohta varmaan pitää uusia fenderisukatkin punaisiksi...

Purjeoppia saamassa

Eilen Espoon Kipparit järjesti hienon ekskursionWB Sailsin tiloihin Lauttasaareen. WB Sailsin puolesta illan veti Mika von Svetlick. Kävimme läpi koko purjevalmistuksen prosessin suunnittelutyöstä leikkaamiseen ja siitä valmiiseen purjeeseen. Sunnittelutyön tarkkuus ja perinpohjaisuus yllätti.  Mika osasi asiansa ja illan jälkeen olin saanut melkoisesti käytännön ymmärrystä eroista eri purjemateriaalien ja valmistutapojen välillä.

Kuvissa: Suunnitteluohjelma / purjetietokanta, purjeleikkuri työssään, laatikollinen FG41 purjekangassuikaleita odottamassa ompelua valmiiksi purjeeksi sekä Swanin laminaatti purje ja yhdestä palasta tehty muodikas musta membraani purje Elan 31:een.

Mastoon köydet

Syksyllä olin ottanut maston sisältä nostimet (köydet) pois ja jättänyt vetonarut tilalle. Köydet olivat vielä ihan hyväkuntoiset, joten tein niille vain pesun ja päättelin käysien päät siistimmin.
Vaikka mastossa olivat vetonarut, niin olihan niiden käysien vetäminen varsinainen taistelu, olivat aina jäämässä johonkin kiinni maston sisällä ja ei muuta kuin edestakaisin vetelyä ja houkuttelua jonkin ahtaamman paikan ohi. Seuraavalla kerralla saa tulla joku auttamaan kun teen saman operaation, niin köysien edestakaisin vetäminen helpottuu huomattavasti. Mutta kyllähän ne lopulta takaisin paikoilleen löysivät.

Teak listojen viimeistely

Tänään oli luvattu aurinkoa, joten ei muuta kuin rantaan ja onhan se mukavampi puuhastella auringonpaisteessa. Eipä sitä aurinkoa riittänyt kuin ihan alkuun ja sitten meni aurinko pilven taakse piiloon.
Vuorossa oli talvella hiottujen tiikkilistojen loppusilaus. Aikaisemminhan olin listat jo ruuvannut kiinni ja epoksilla liimannut tulpat ruuvinkantojen päälle. Tänään sahasin ensiksi tiikkitulpasta ylimääräisen pois ja sitten vielä viimestelyhionta muun listan tasolle ja vähän teaköljyä pintaan,

Kuvassa käyntiluukun vieressä oleva lista ja toinen kannella olevista "kahvoista". Kuvat ovat vähän hämäriä kun pressut ovat vielä veneen päällä.

Veneen pintakäsittely ja puhdistusaine tietoa RTV:n luennoimana

Eilen venekerhollamme oli RTV:ltä Ari K. ja Matti R. käymässä läpi veneen pintamaalaamista, anfouling asioita sekä heidän edustamia pesu/puhdistuaineita. Aiheet saivat paljon keskustelua aikaan ja taas oppi uusia asioita vaikka veneiden kanssa on jo tullut puuhasteltua erinäisiä vuosia. Aihe oli mielenkiintoinen, sillä ensi talvena olisi suunnitelmissä poistaa kaikki vanhat vuosikymmenien aikana kertyneet antifouling maalikerrokset ja siistiä pohja. Heidän vinkkinsä mm. työvälineiden valinnasta olivat asiantuntevia ja itsellekin tuli muutama ahaa elämys kuinka työt kannattaa tehdä, kun sitä parasta jälkeä haetaan.

Valtuustotalolla kuultua

Saimme näkyvyyttä asiamme puolesta ja hyvä niin. http://www.lansivayla.fi/artikkeli/279302-kilpahuutoakin-kuultiin-valtuusto-harhautui-veneasioihin

Säilytä veneilevä Espoo

Tänään kävin seuraamassa Espoon kaupunginvaltuuston kokousta monen kymmenen muun veneilijän  kanssa, koska olemme huolissamme mihinkä suuntaan Espoon virkamiehet ovat viemässä veneilyä. Lisää tietoa ja asiaa asiasta löytyy http://www.sailyta-veneileva-espoo.org/

Wallas verstaalla

Meidän Wallas 2400 ei alkanutkaan hönkimään lämpöä kun sitä veneellä viimeksi testasin. Pumppu kyllä imi valopetrolia, joten noiden lämppäreiden välillä talviaikana pumpun jumiutuminen ei ainakaan ollut syynä.  Ei muuta kuin pari pulttia auki, polttoaineletkut sekä sähköjohdot irti ja Wallas mukaan. Kotona otin oikella näkyvän palopesän auki ja hehkulanka eristeineen hajosi palasiksi pöydälle. Ainakin nuo osat menivät sitten vaihtoon. Muuta selkeästi epäilyttävää en huomannut, joten paketti kasaan ja seuraavalla kerralla veneellä uusintatestaus, jokos Wallas alkaa lämpöä tuottamaan.

Tiikkilistat kannella olivat tulleet 30 vuodessa (niinpä, meidän Nellymme täyttää tänä vuonna 30 vuotta) todella heikkoon kuntoon ja olivat kovasti kuluneet ja niissä kasvoi jopa sammalta piilossa olevissa kohdissa. Ensiksi oli suunnitelmissa uusia listat kokonaan, mutta ystäväni neuvoi kokeilemaan hiomista ja sehän auttoi. En olisi uskonut että niistä tuli niinkin hyviä, sillä listat olivat todella heikossa kunnossa. Sai veljeltä apua hiomisesssa, joten kaikkia ei tarvinut käsin hioa.

Kuvassa vanha lista kulkuaukossa ylhäältäpäin kuvattu ja nyt kuva hiotusta ja öljytystä listasta

Iltapäivällä vielä tulppasin ruuvien reiät ja jokupäivä sahaamaan ja hiomaan tulpat listojen tasolle.

Eilen työmaalla

Eilinen aurinkoinen päivä meni pressun alla valmistellessa Nellyä 9.5 tapahtuvaan vesillelaskuun. Herkistin kaikkien läpivientien hanat, kiinnitin talvella lakatun pinnan, levankivaunu sai uudet säätököydet, pentryn tiskialtaan poistoletku kaipasi puhdistusta ja asennusta toiseen paikkaan, niin roskakoriteline mahtuu liikkumaan nyt paremmin. Wallaksen koekäynnistys ei tuottanut toivottua tulosta, joten ei muuta kuin irti ja on nyt verstaalla odottamassa avausta ja puhdistusta - eiköhän se siitä tokene. Talvella asensin, muuten kaikkiin lämpöputkiin solukumi eristeen, minkä pitäisi auttaa lämmön siirtymistä perille saakka hyvinkin. Ostin tuon solukumin Meltexistä ja hinta alle puolet sitä, mitä "oikea" veneily solukumi maksaa.

Näkymä sumeana

Vanha kompassimme oli jo niin auringon polttama, että sen kupu kulunut aivan mataksi, yritin viime vuonna kiillottaa sitä hiovalla vahalla. Tämä auttoikin, valitettavasti vain pariksi viikoksi ja sitten sama harmaus oli kompassissa. Sain sopivasti uuden kompassin, mikä sopi samaan aukkoon. Uusi kompassi oli kuitenkin hivenen pienempi, joten jouduin rakentelemaan kiinnitystä uusiksi ja sisäpuolelle kaulus, jotta asennus olisi siistimpi. Tein kauluksen koivuvanerista, pintään tiikkipetsi ja monta kerrosta lakkaa ja kyllä nyt kiiltää.

Kuvassa vanha kulahtanut Cap Bens ja uusi Danfoss sekä lähikuvakuva vessan puolelta tuosta kauluksesta.

Syksyllä tehtyä

Viime kesällä meiltä hajosi parhaimpien helteiden aikaan Jurmossa jääkaapista koneisto ja roskiin lensivät "hieman" oudolta haisevat kanafileet sekä paljon muuta. Veneeseen oli reissuun lähtiessä jäänyt sellainen hätäpelastukseksi autojääkaappi, mutta virrankulutus on melkoinen ja teho heikko varsinkun kun Jurmossa ei ole saatavilla maasähköä, joten veneen akkujen varassa ollaan.
Sattumalta löysin myytävänä samalta valmistajalta (Supercool) vain pari vuotta käytetyn uudemman sukupolven koneiston, joten asennus oli suoraviivainen plug and play homma. Kompressori kaappi olisi tehokkaampi, mutta näissä "pro" malleissa tehonkulutus on sentään siedettävä, joten emme ryhtyneet sellaista hankkimaan ja säästimme useita satasia ja suunnittelu/rakentelu tunteja.

Kuvassa vanha (vaalea etukansi) ja uusi (sininen etukansi) sekä kuva tiskialtaan alta, minkä vieressä jääkaappimme on.